Elvis

No ei minulle pitänyt Rähjän jälkeen tulla enää kissaakaan. En yksinkertaisesti uskonut, että voisin saada yhtä mukavan kotitiikerin vielä huusholliini. Jossain vaiheessa, kun Saku ja Rähjä olivat talon eläinkunnan edustajat, haaveilin alkavani löytökissojen sijoituskodiksi. Sittemmin olen ajatellut, että tämä voi toteutua ehkä joskus, kun ei ole enää koiraa talossa.

Kokeilla kävi löytölältä kissaherra Jasper, mutta se ei suopunut koiralle yhtään ja palasi löytölälle. Jasupossu löysi onneksi pian uuden, paremman kodin :) Seuraavaksi mietin, josko pitäisi sitten kuitenkin tarjota koti kissanpennulle. Sellaisenkin löytäminen tuntui olevan kiven alla ja laitoinkin naamakirjaan huvittuneen statuksen, että miten voi olla, ettei löydy kotia tarvitsevaa kissaa tästä maasta..? Ja heti tärppäsi. Kaveri laittoi hetikohta viestiä, että heidän kissalle pitäisi löytyä uusi koti. On tottunut heidän koiraan ja on kiva luonteeltaan. Niinpä Elvis matkasi toisen ystäväni kyydissä jouluaaton aattona koeajalle meille.

Raasu se oli pissannut matkalla alleen ja oli häkistä pois päästessään ihan puulla päähän lyöty. Vapautin sen kylppärissä, jottei sen tarvitsisi heti ekana törmätä koiraan, mutta sisukkaasti se vaati päästä kylppäristä talon puolelle. Koirakin oli vastassa heti oven takana, mutta Elvis käveli mistään välittämättä kylmän viileästi mutkan talossa, innoissaan leikkiin kutsuvan koiran jalkojen välistä pujotellen ja palasi sitten kylppäriin. Siellä se hetken mittaili etäisyyksiä ja sukelsi sitten pyykkikaapin alle, missä se sitten olikin het monta päivää, öisin kävi salaa syömässä ja hiekkalaatikolla.


Ensin Elvis laajensi reviirinsä kaapin alta saunaan ja kun tilasin sille netistä kiipeilypuun, se uskaltautui myös olohuoneeseen. Kiipeilypuusta pääsi kätevästi hyppäämään myös kirjahyllyn päälle. Elvis antoi koiralle muutamia mahdollisuuksia lähempään tutustumiseen, mutta Penni kun on vähän kohellin, niin eipä niistä ylimpiä ystäviä tullut. Kissat ei kauheasti arvosta kun niiden päälle astutaan nenätellessä tai kun niitä lämitään leikkisästi tassulla.

Eemis jännittää saunassa...

...ja kiipeilypuussa



Nyttemmin Elvis liikkuu talossa vapautuneemmin. Ei se vieläkään mielellään ole lattiatasossa koiran kanssa, mutta sohvalle voi jo tulla seuraa pitämään ja superhienoa on tietenkin silloin, kun koira on takapihalla ja Kingi saa Kissan Oman Leikkihetken.



Yleensä Elvis vaan köllöttää vakiopaikoissaan, mutta epäsäännöllisin väliajoin se järjestää minulle sydäreitä ja kylmiä väreitä istumalla yhtäkkiä jossain, missä en olettanut sen olevan (sängyn vieressä, sohvan takana, suihkunurkkauksessa) ja tuijottamalla vaan hiljaa ja hievahtamatta. Se on oikeasti kuin jostain kauhuleffasta :D Ulkona ollaan varovasti yritetty käydä tuossa omalla takapihalla pari kertaa, mutta Kingi on sitä mieltä, että maailma on pelottava paikka ja oma koti kullan kallis, vaikka sitten belginkin kera.


Suuret oli minulla suunnitelmat myös Elviksen ruokinnan suhteen sen saapuessa. Olin muka päättänyt laittaa senkin osin raakaravinnolle. Kissa oli kuitenkin toista mieltä monesta ruokaan liittyvästä asiasta ja toistaiseksi olen saanut vain Friskies-raksut vaihdettua Orijeniin ja Ziwipeakiin ja löytänyt muutaman lihaisamman märkäruuan, joka kelpaa. Marketin märkäruuistakin olen löytänyt muutaman (ehdottomasti) kastikeversion, jotka uppavat raakaruualla tuunattunakin.



Elvis on syntynyt 31.12.05 tai 1.1.06. Hieno, komea, helppo ja vaivaton miäs on meidän Elvis :)