Meillä on taas niin seesteistä ja mukavaa ja ihanaa, että haluaisin pullottaa tämän tunteen.
Viime viikolla Piia oli perheineen taas näillä nurkilla ja Penni pääsi leikkimään Sypen kanssa. Kauhean kiva että nämä kaksi tulevat yhä vaan juttuun ja Sype jaksaa Penniä leikittää. Pennillä ei kauheasti koirakavereita ole ja onhan se mukava tapa purkaa virtaa, painia ja kirmata tuulispäänä yhdessä ystävän kanssa.
Nyt on ollut minullakin pari päivää sopivasti vapaata ja aurinko on paistanut, joten ollaan lenkkeilty Tirpan kanssa rantaan joka päivä ja viivytty siellä jopa kolmatta tuntia. Välillä koira räpii ja ui lammessa, välillä käydään kuivattelulenkki ja palataan sitten takaisin uimaan. Penni on ollut kuin lapsi uima-altaalla. Ui touhussa sinne tänne ja ympäri ja käy välillä pikaisesti rannassa tiedustelemassa, kuinka hieno edellinen suoritus oli, pulahtaen sitten äkkiä uudelle kierrokselle. "Kato äiti, äiti kato!! Näitkö äiti!!?". Välillä on tuntunut, että alan kohta tarvita matoja ja koukun, että saan vesipedon pois vedestä ja kotia kohti. Matkalla rannalle ja takaisin ollaan ihmetelty, miten paljon täällä kasvaakaan villinä vadelmaa. Tuntuu osuvan joka ojanpientareelta vattupuska silmään.
Tänään oli etelästä meille päin rantautunut Liisa ja lähdettiin lenkin päälle vielä hänen ja koiriensa kanssa uimamontuille ison tien varteen. Pennillä ensin arvelutti siellä uimasilleen ryhtyminen, se kun on kivaa vain "omassa" tutussa rannassa. Vein kameran autoon ja kahlasimme porukalla veteen ja saimme sitten Pennin nameilla houkuteltua uimaan meitä ympäri . Liisa innostui jalostamaan Pennin uintia pidemmälle ja hain autosta Rinsessan vesilelun. Liisa sitä ensin rantaveteen heitteli ja Penni tietenkin pää edellä sukelteli perään. Sitten uimakoutsi nakkasikin lelun kauemmas, houkutellen koiraa innostavalla äänellä, että "tule, haetaan yhdessä! Joo, yhdessä mennään hakemaan, tule!" Penni oli kyllä heti mukana hommassa, oikein innostuneen odottavana pää kenossa tuijotti Liisaa, että "Joo! Menepä sinä edeltä ja näytä mallia!!" Ja Liisahan meni. Kahlasi shortsinlahkeet märäksi, mutta se kannatti. Seuraavalla heitolla Penni ei tarvinnut kuin pienen tuuppauksen pannasta ja ui hienosti lelua hakemaan. Siitä se tahti vaan kiihtyi ja lopulta koira oli ihan liekeissä touhuun kun oli niin kivaa!!
Saapa nähdä kuinka tuo uusi hauskuus jäi nuppiin muhimaan. Jos huomenna on vielä kiva keli, niin ehkä käymme vielä ihan vähän kokeilemassa. Nytpä onkin illan köllötellyt jaloissa hyvin tyytyväinen (ja märkä...) Rinsessa. Vielä pitäisi tuolle kissalle jotain aktivointia kehittää...
Viime viikolla Piia oli perheineen taas näillä nurkilla ja Penni pääsi leikkimään Sypen kanssa. Kauhean kiva että nämä kaksi tulevat yhä vaan juttuun ja Sype jaksaa Penniä leikittää. Pennillä ei kauheasti koirakavereita ole ja onhan se mukava tapa purkaa virtaa, painia ja kirmata tuulispäänä yhdessä ystävän kanssa.
Nyt on ollut minullakin pari päivää sopivasti vapaata ja aurinko on paistanut, joten ollaan lenkkeilty Tirpan kanssa rantaan joka päivä ja viivytty siellä jopa kolmatta tuntia. Välillä koira räpii ja ui lammessa, välillä käydään kuivattelulenkki ja palataan sitten takaisin uimaan. Penni on ollut kuin lapsi uima-altaalla. Ui touhussa sinne tänne ja ympäri ja käy välillä pikaisesti rannassa tiedustelemassa, kuinka hieno edellinen suoritus oli, pulahtaen sitten äkkiä uudelle kierrokselle. "Kato äiti, äiti kato!! Näitkö äiti!!?". Välillä on tuntunut, että alan kohta tarvita matoja ja koukun, että saan vesipedon pois vedestä ja kotia kohti. Matkalla rannalle ja takaisin ollaan ihmetelty, miten paljon täällä kasvaakaan villinä vadelmaa. Tuntuu osuvan joka ojanpientareelta vattupuska silmään.
Tänään oli etelästä meille päin rantautunut Liisa ja lähdettiin lenkin päälle vielä hänen ja koiriensa kanssa uimamontuille ison tien varteen. Pennillä ensin arvelutti siellä uimasilleen ryhtyminen, se kun on kivaa vain "omassa" tutussa rannassa. Vein kameran autoon ja kahlasimme porukalla veteen ja saimme sitten Pennin nameilla houkuteltua uimaan meitä ympäri . Liisa innostui jalostamaan Pennin uintia pidemmälle ja hain autosta Rinsessan vesilelun. Liisa sitä ensin rantaveteen heitteli ja Penni tietenkin pää edellä sukelteli perään. Sitten uimakoutsi nakkasikin lelun kauemmas, houkutellen koiraa innostavalla äänellä, että "tule, haetaan yhdessä! Joo, yhdessä mennään hakemaan, tule!" Penni oli kyllä heti mukana hommassa, oikein innostuneen odottavana pää kenossa tuijotti Liisaa, että "Joo! Menepä sinä edeltä ja näytä mallia!!" Ja Liisahan meni. Kahlasi shortsinlahkeet märäksi, mutta se kannatti. Seuraavalla heitolla Penni ei tarvinnut kuin pienen tuuppauksen pannasta ja ui hienosti lelua hakemaan. Siitä se tahti vaan kiihtyi ja lopulta koira oli ihan liekeissä touhuun kun oli niin kivaa!!
"sitä paitsi mun iskä on vepe valio!" |
Saapa nähdä kuinka tuo uusi hauskuus jäi nuppiin muhimaan. Jos huomenna on vielä kiva keli, niin ehkä käymme vielä ihan vähän kokeilemassa. Nytpä onkin illan köllötellyt jaloissa hyvin tyytyväinen (ja märkä...) Rinsessa. Vielä pitäisi tuolle kissalle jotain aktivointia kehittää...