Prinsessan elämää

Pennin pyöräilytreenit ovat lähteneet käyntiin hienosti :)  Toistaiseksi olemme pyöräilleet lyhyitä lenkkejä myöhään illalla, kun muu liikenne on vähäistä. Jänekset tosin eivät noudata näitä yleisiä elämänrytmejä, yökukkuja ovat kerpeleet... Puputtimilla on vielä valkoinen talvinuttu niskassa, joten ne näkyvät kauas alkavaa maan viherrystä vasten. Lisäksi vemmelsääret ovat tehneet saman tempun kuin sääsket: ne ovat selvästi isompia kuin viime vuonna, ihan takuulla ovat. Penni tykkää jäniksistä. Paljon. Jäniksiä on kirittämässä meidän yöpyöräilyämme joka nurkan takana, valitettavasti veto tapahtuu yleensä sivusuuntaan siihen katsoen, mihin MINÄ olisin menossa. Ei se nyt juurikaan turvavälineiden ansioista matkan taittumista hidasta, mutta Pönniäisen askel tahtoo seota hilluessa.

Hierojalla käytiin tänään Ihan Ekaa Kertaa. Vähän jännäsin etukäteen, että tuleeko siitä hommasta muuta kuin päänsärkyä koko porukalle. Niin ja hiki. Elävästi muistin, miten Nalle ekaa kertaa hierojalla ollessaan yritti punkea yhtenään ylös, hierontapaikka kun oli hierojan keittiössä ja olis pitänyt päästä tärkeämpiin puuhiin. Keittiössä SYÖDÄÄN. Enivei, Penni suuteli hierojansa hyväksi ennen varsinaista taikinointia, siinä samalla kun hieroja Heli yritti täytellä Pennille asiakaskorttia. Tottuneesti se kirjoittelu näytti sujuvan kieli korvassakin. Sitten alettiin itse asiaan. Aluksi oli lapsikoiralla suunnattoman hauskaa, sai kelliä selällään ja möristä kun masua rapsuteltiin. Rapsutuksen muuttuessa hieronnaksi Penni yritti muutaman kerran punkea ylös ja ehdottaa että leikittäiskö mieluummin jotain raisua!!? Siihen se sitten kumminkin matolle rauhoittui hienosti ja tasainen örinä vaan kuului käsittelyn tahtiin. Löytyivätpä Tirristä oikeasti jo lihaksetkin joita hieroa! :)

Vaikka erkkariin ei päästäkään sukua moikkaamaan tänä kesänä, niin Minna oli viime viikonlopun seminaarissa ottanut yhteiskuvat Julle-veljestä (F.Gleam in His Eye) ja Kiusa-siskosta (F. Gift of Gab). Kiusa aikoi mennä kesäkuun alussa Lohjalle näyttelyyn, joten jännässä jään odottamaan mitä siitä siellä sanotaan. Välttämättä ei ole hyvä asia, että siellä on uusi tuomari, joka ei ole aiemmin belgejä arvostellut. Mutta ans kattoo, ainakin peukut pidetään pystyssä!

 Kesä lähestyy harppauksin, viime viikolla meidän vakilenkin varrella oleva uimapaikkamme näytti näin talviselta:

Nyt lumi on sulanut ja lammen vesi on vapaa jäästä. Penni on jo räpinyt rantavedessä, mutta uimasilleen se ei ole vielä innostunut. Vähän kyllä vaikuttaa siltä välillä, että se aikoo opetella ensin sukeltamaan, semmoinen kurlutus ja pulputus kuuluu kun se hamuaa pohjasta roskia ja muuta sälää...